Kansainvälinen järjestelypankki (BIS) on julkaissut tietokannan 568 valtion liikkeeseen laskemasta valuutasta, jotka otettiin käyttöön vuosina 1850–2026. Tietokantaan on merkitty kunkin valuutan liikkeeseenlaskija, käyttöalue, liikkeeseenlaskun ja käytöstä poistamisen ajankohdat sekä syyt valuutan käyttöönotolle ja käytöstä poistamiselle.
Tietokanta kattaa valuuttoja kuudelta mantereelta. Mukana on myös siirtomaa-alueiden, hallintoalueiden ja sota-ajan valuuttoja. Tekijöiden mukaan tietokanta on ensimmäinen, johon on järjestelmällisesti kirjattu syyt kunkin valuutan käyttöönotolle ja käytöstä poistamiselle. Se on asetettu julkisesti saataville raha- ja taloushistorian tutkimusta varten.
Tutkimuksen mukaan 568 valuutasta 163 on edelleen käytössä. Noin 70 % valuutoista on poistettu käytöstä. Valuutan käyttöikä oli mediaaniltaan 33 vuotta, ja lähes neljännes oli käytössä alle vuosikymmenen. Osa oli käytössä alle vuoden, kun taas toiset kiersivät useita vuosisatoja.
Itsenäistyminen oli yleisin kirjattu syy uuden valuutan käyttöönottoon: se selitti 28 % tapauksista. Valuutan nimen tai yksikön muuttaminen oli yleisin syy sen käytöstä poistamiseen, 35 % tapauksista. Yhdessä inflaation kanssa nämä syyt selittivät 55 % käytöstä poistamisista.
Liikkeessä olevien valuuttojen määrä kasvoi noin 67:stä vuonna 1850 huippuunsa, 192:een, vuonna 1994 Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Määrä laski myöhemmin 163:een, pääasiassa siksi, että euro korvasi useita valuuttoja, tutkimuksessa kerrotaan.
Tietokannan kokosivat Iñaki Aldasoro, Jon Frost, Rudraksh Kansal ja Catherine R. Schenk. BIS:n mukaan julkaisussa esitetyt näkemykset ovat tekijöiden omia eivätkä välttämättä vastaa instituution tai sen jäsenkeskuspankkien näkemyksiä.
Tietoja tutkimuksesi tueksi. Ei henkilökohtaista sijoitus-, vero- tai oikeudellista neuvontaa. Riski & vastuuvapauslauseke
