Varallisuuserot euroalueella olivat vuoteen 2023 mennessä lähes palanneet vuoden 2010 tasolle, mutta pysyivät kuudessa valtionvelkakriisistä eniten kärsineessä maassa aiempaa suurempina. Näin todetaan analyysissä, jonka kolme Euroopan keskuspankin ekonomistia julkaisivat 11. marraskuuta 2026.
Danilo Bianco, Jiri Slacalek ja Oreste Tristani käyttivät eurojärjestelmän kotitalouksien rahoitusta ja kulutusta käsittelevän kyselytutkimuksen aineistoa. Euroalueen nettovarallisuuden Gini-kerroin nousi vuoden 2010 arvosta 68.2 vuoden 2014 arvoon 69.7 ja laski sen jälkeen 68.5:een vuonna 2023. Suurempi Gini-kerroin merkitsee suurempia varallisuuseroja.
Kokonaismittarin palautuminen lähelle vuoden 2010 tasoa ei tarkoittanut, että varallisuuden jakautumisen kaikki osat olisivat palanneet aiempaan tilanteeseen. Varakkaimmalla 10 %:lla kotitalouksista oli hallussaan 50.8 % nettovarallisuudesta vuonna 2010, 52.6 % vuonna 2014 ja 51.8 % vuonna 2023. Pienituloisimmalla puoliskolla oli hallussaan 6.0 % vuonna 2010 ja 6.2 % vuonna 2023. 90. persentiiliin kuuluvalle kotitaloudelle kertyi nettovarallisuutta viisi kertaa mediaanikotitalouden verran sekä vuonna 2014 että 2023. Vuonna 2010 vastaava luku oli 4.7-kertainen.
Vaikutukset vaihtelivat maittain
Ekonomistien mukaan asuntojen hintojen lasku oli tärkein syy erojen kasvuun vuosina 2010–2014. Asunnon ostamista varten lainaa ottaneiden kotitalouksien asuntojen arvo laski, mutta niiden velat pysyivät ennallaan. Myös likvidit säästöt vähenivät, etenkin vähävaraisilla kotitalouksilla. Osakekurssit sen sijaan elpyivät suhteellisen nopeasti, ja osakkeita omistivat enimmäkseen varakkaammat kotitaloudet.
Suhdannekäänne vaikutti koko euroalueeseen, mutta sen vaikutukset olivat voimakkaampia Kyproksella, Espanjassa, Kreikassa, Irlannissa, Italiassa ja Portugalissa. Näissä maissa Gini-kerroin nousi edelleen vuoteen 2021 asti ja pysyi vuonna 2023 vuoden 2010 ja 2014 tasoja suurempana. Muissa euroalueen maissa se oli vuonna 2023 2.1 prosenttiyksikköä vuoden 2010 tasoa alempi.
Kirjoittajat nostavat esiin säästöjen hitaan karttumisen köyhemmissä kotitalouksissa pahiten kärsineissä maissa sekä omistusasumisen vähenemisen etenkin nuorempien kotitalouksien keskuudessa. Asuntojen hintojen elpyessä aiempaa harvempi kotitalous omisti näissä maissa asunnon ja pystyi hyötymään hintojen noususta. Analyysin mukaan kriisistä eniten kärsineen maaryhmän varallisuuserot pysyivät vuoden 2014 jälkeen pääosin ennallaan.
Euroalueella varallisuuserot palasivat elpymisen myötä kohti kriisiä edeltänyttä tasoa vuosina 2014–2017 ja pysyivät vakaina COVID-pandemian aikana. Ekonomistien mukaan tähän vaikutti osaltaan haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille annettu valtion tuki.
Ekonomistit kuvaavat myös inflaation kiihtymisen vuosina 2021–2023 vastakkaisia vaikutuksia. Elinkustannusten nousu sai köyhemmät kotitaloudet käyttämään säästöjään, kun taas inflaatio pienensi pankkitalletusten, osakkeiden ja asuntojen kaltaisten varojen reaaliarvoa. Se pienensi myös velkojen reaaliarvoa, mikä hyödytti enemmän velkaantuneita kotitalouksia. Kirjoittajien mukaan tämä vaikutus ja kohdennetut finanssipoliittiset toimet auttoivat hillitsemään varallisuuserojen kasvua.
Tietoja tutkimuksesi tueksi. Ei henkilökohtaista sijoitus-, vero- tai oikeudellista neuvontaa. Riski & vastuuvapauslauseke
